Tiuhti viettää tänään 29.6. kolmevuotissyntymäpäiväänsä. Kolme vuotta sitten takapihallamme vilisti valkoinen pörröpallero, joka tutustui ennakkoluulottomasti uusiin asioihin, ihaili vanhempia koiria, Kamia ja Sohvia, ja rakasti leikkiä rajuja leikkejä. Vuodet eivät ole iloa, intoa ja leikkihaluja vähentäneet. Ehkä kuluneet vuodet ovat menoa hitusen rauhoittaneet ja järkeistäneet, mutta rodulle ominaisesti leikkisyys ja tietynlainen riehakkuus ovat säilyneet. Tiuhti on aika lunki koira ja sen kanssa on siksi helppoa liikkua erilaisissa paikoissa. Se ei hätkähdä maisemanvaihdoksia tai erilaisia kulkuneuvoja ja tarpeen tullen osaa myös rauhoittua. Toisaalta on se on ollut myös haastava koira, sillä se on niin innostunut ihmisistä, toisista koirista ja kaikesta pienriistasta... Toisiin koiriin Tiuhti suhtautuu hieman ristiriitaisesti ja siinä sen pehmeys ja tietty epävarmuus ehkä parhaiten tulee esiin: Tiuhti pentumaiseen tapaan suorastaan villiintyy ja on aivan "mielinkielin", jos se saa tehdä tuttavuutta hitustakaan itseään vanhempien koirien kanssa. Hihnassa epävarmuus purkautuu myös huonona ohituskäyttäytymisenä, vaikka tähän mennessä Tiuhti on kyllä tullut lähietäisyydelle päästyään erinomaisesti toimeen kaikkien kanssa ja viihtyy myös koirapuistossa.
Teini-iän uhmakkuus ja lällättely on myös loppunut ja aikuinen Tiuhti tottelee ihan mukavasti. Vaikka on sillä edelleen pilkettä silmäkulmassa ja selvää tilannetajua siitä, milloin kannattaa jekuttaa tai esiintyä varsinkin vieraille.
Onnellisimmillaan Tiuhti on metsässä, missä se saa möyriä pitkin varvikkoa, kuopsuttaa maata ja käydä kahlailemassa kaikissa puroissa ja ojissa. Pahin puutarhurointivaihe tuntuu ainakin toistaiseksi menneen ohi, mutta edelleen se rakastaa katkoa keppejä, napsia kukkia ja lehtiä puista ja pensaista...
 |
| Onnellinen samojedinraato |
 |
| Nurmikon värjäämä naama |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti